SuomiAreena – Harraste- ja yleisilmailun mahdollisuudet ja tulevaisuus-keskustelutilaisuus

Suomen Moottorilentäjien Liitto – AOPA Finland järjesti keskustelutilaisuuden harraste- ja yleisilmailusta SuomiAreenassa 16.7.2019.

Porin Itäpuistossa, Eetunaukion lavalla tiistaina 16.7.2019 klo 17:30 – 18:30 pidettyyn keskustelutilaisuuteen osallistuivat laajalla skaalalla ilmailun edustajat ruohonjuuritasolta ilmailun sääntelyyn ja ilmailukoulutuksesta lentokoneteollisuuteen sekä yleisilmailun edunvalvontaan. Osanottajat olivat:

Jani Hottola, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Erkki Järvinen, Lentokoulu Pirkanmaa Oy
Mia Nygård, Malmin Lentoaseman Ystävät ry.
Jukka Peurala, yleisilmailija Porista
Ari Tolonen, ATOL Avion Oy
Mauri Räisänen, Suomen Moottorilentäjien Liitto.

Keskustelun pääteemoina olivat:
1. Valvomattomien lentopaikkojen merkitys harraste- ja yleisilmailulle?
2. Miehittämättömän ja sähköisen ilmailun mahdollisuudet?
3. Lentokoulutuksen tulevaisuus Suomessa?

Lentokenttien ja valvomattomien lentopaikkojen osalta maamme yleisilmailulle tärkeä verkosto, n. 60 lentokenttää ja 25 helikopterikenttää ovat alle 45 minuutin ajomatkan etäisyydellä noin 99%:lle Suomen väestöstä mutta pääkaupunkiseudun tilanne on uhattuna; Helsingin kaupunki on suunnitellut Malmin lentokentän alueelle 25 000 asukkaan kaupunginosaa, joka olikin kommentoiduin asia – Helsinki-Malmin lentokentän tilanne on pääkaupunkiseudun yleisilmailijoiden osalta katastrofaalinen. Liikenne- ja viestintäministeriö on julkistanut haettavaksi valtionavustukset Finavia Oyj:n lento-asemaverkoston ulkopuolisten lentoasemien toiminta- ja investointimenoihin vuodelle 2019. Avustuksiin on käytettävissä enintään 1 miljoonan euron määräraha. Kyseessä on harkinnanvarainen avustus. Avustus on suunnattu alueellisten lentoasemien ylläpitoon ja kehittämiseen, mikä osaltaan tukee alueellisia yhteyksiä ja alueellista saavutettavuutta. Hakukierroksen painopiste on matkustaja- ja reittiliikenteen edistämisessä eikä tälläkään kerralla avustuksia ole suunnattu Helsinki-Malmin lentoaseman korvaamiseksi aikaisemmista vuosista puhumattakaan.

Harraste- ja yleisilmailun infrastruktuurilla ei ole ollut omistajaa Ilmailulaitoksen lakkauttamisen jälkeen, mikä tarkoittaa ettei valvomattomilla pienkonekentillä ole tahoa, jolla olisi resursseja niiden ylläpitoon ja kehittämiseen. Ympäristölupien osalta Liikenne- ja viestintäviraston edustajan suusta kuultiin kuitenkin helpottava tieto, että Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt suurelta osin Pyhtään lentopaikasta tehdyt valitukset. Liikenteen turvallisuusvirasto (nykyinen liikenne- ja viestintävirasto Traficom) vaati lupapäätöksen kumoamista lentotoiminnan osalta. Traficomin mukaan ympäristölautakunta ylitti toimivaltansa asiassa, joka kuuluu Traficomin ja valtioneuvoston alaisuuteen, joka näin sai Vaasan hallinto-oikeudessa vahvistuksen.

Malmin sulkeminen on vakava uhka koko Suomen ilmailulle, se on ainoa vapaalla aikataululla palveleva kansainvälinen lentoasema 150 km säteellä pääkaupunkiseudusta ollen tärkeä väylä muualta Suomesta, erityisesti harvaan asutuilta alueilta pääkaupunkiseudulle. Lisäksi Malmin pelastusasemalla toimii myös toinen Suomen meripelastukseen erikoistuneista ryhmistä ns. MIRG-ryhmä. Malmin kenttä olisi ilmailumuseon sijoituspaikkana ylivoimainen eikä ole syytä unohtaa Malmin lentoasemalla tapahtuvaa koulutus- ja huoltotoimintaa, myös ulkomaisille asiakkaille. On kansallinen häpeä, jos pääkaupunkiseudulla ei ole yleisilmailukenttää.

Miehittämättömän ilmailun osalta suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ilmatilanhallinta- ja ilmailutiedotusjärjestelmän hajanaisuus ja puutteellisuus, mikä estää reaaliaikaisen, dynaamisen ja joustavan lentotiedotuksen kaikille ilmatilan käyttäjille. Ilmatilarikkomukset ovat hyvin yleisiä, erityisesti miehittämättömässä ilmailussa, ja SuomiAreena-viikon aikana poliisi tiedotti sakottaneensa kahdeksaa drone-lennättäjää Helsingin EU-kokouksessa. Porissa poliisi tapasi torstaina kaksi dronen lennättäjää, jotka rikkoivat Traficomin Poriin perustamaa tilapäistä lentorajoitusaluetta. Sähkömoottorilla varustettujen lentokoneiden käyttökohde lienee ainakin alkuvaiheessa koulutuskäytössä laskukierroksessa akkukapasiteetin rajoittaessa matkalentoja.

Lentokoulutuksen osalta tilanne on kaksijakoinen. Kerhokoulutuksen tilanne on DTO-asetuksen myötä helpottunut haasteellisen ATO-asetuksen jälkeen mutta kaupalliset, yksityiset lentokoulut ovat ahdingossa Finavian siirryttyä monopoliasemansa turvin käyttämään operaatiokohtaista hinnoittelua konekoosta riippumatta ns. ammattimaiselle ilmailulle. Ammattimainen kausikortti poistui valikoimasta 1.7.2018 alkaen, jonka jälkeen ns. ammattimaiseen ilmailuun käytetään operaatiokohtaista hinnoittelua konekoosta riippumatta. Käsityksemme mukaan Patrian toimintaa varten tehty 24 miljoonan euron investointi Tampereen lentoasemalla kyseenalaistui Finavian nostettua lentoliikennemaksuja aiheuttaen Patrialle n. 700k€ lisäkustannukset. Näiden lisäkustannusten eliminoimiseksi Patria siirsi osan lentokoulutuksestaan Espanjaan. Yhden valtionyhtiön lisätulojen toivossa toinen valtionyhtiö oli pakotettu siirtämään osa toiminnastaan ulkomaille. Kysymys kuuluu: kuka voitti mitä ja mitä Suomen valtio menetti?

Liikenne- ja viestintäviraston edustaja Jani Hottola toi esiin Suomen ensimmäisen naispuolisen lentokoneiden tarkastuslentäjän, joka vastaanotti valtuutuksensa 1.7.2019. Miehinen ala on saanut ensimmäisen naisen tarkastamaan lentäjien pätevyydet ja testaamaan käytännön lentotaidot. Nuoria tarvitaankin ikääntyvään lentäjäjoukkoon. Ilmailukursseja on tai on ollut ainakin Espoon Haukilahden, Lopen, Vääksyn, Jyväskylän, Kauhavan ja Pudasjärven lukioissa. Ilmailuopetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvä yleissivistys ja parantaa opiskelijoiden jatko-opintokelpoisuutta eri ilmailualan ammatteihin. Opintojen aikana opiskelijat oppivat lentotoiminnassa tarvittavat tiedot ja saavat mahdollisesti jopa käytännön opetuksen tietyn lentolupakirjan edellyttämien lentotuntien osalta. Opinnot edistävät opiskelijan mahdollisuuksia ilmailualan jatko-opintoihin pääsemisessä. Lopputulemana todettiin yhteisesti, että ilmailua tulisi tuoda esille enemmän esille niin koulutuksessa kuin muillakin elämänaloilla, lisätalousarvioiden perusväylänpidon määrärahatasoa unohtamatta. Suomen Moottorilentäjien Liitto työskentelee kaikkien ilmailijoiden edunvalvojana ja ilmailun kansallisena etujärjestönä.

Kuvia SuomiAreenan keskustelutilaisuudesta: